top of page

Nyt on vihdan ja vastan paras aika!

Päivitetty: 28. kesäk.


Vihta vai vasta? Millä nimellä sinä kutsut tätä saunakokemuksemme kruunaavaa oksakimppua? Yleisesti sanotaan, että länsisuomalaiset vihtovat ja itäsuomalaiset vastovat, niin että Suomen pituussuunnassa halkaiseva jakolinja kulkee suunnilleen Päijänteen läpi.


Paras sesonki vihtojen/vastojen valmistukseen on juhannuksesta heinäkuun alkuun. Tällöin koivunlehdet ovat saavuttaneet täydellisen koostumuksensa - ne eivät ole liian pehmeitä eivätkä helposti karisevia - ja sisältävät myös eniten ravitsevia aineita. Perinteisesti koko vuoden vihdat/vastat valmistettiin tähän aikaan, koska loppukesällä oksat ja lehdet eivät ole enää pehmeitä, eivätkä siten iholle miellyttäviä.


Rauduskoivu ja hieskoivu ovat yleisimmin käytettyjä puulajeja, mutta vihta/vasta voidaan valmistaa myös muista puulajeista, kuten pihlajasta, tammesta ja lepästä. Koivunoksia pidetään laajalti parhaana vaihtoehtona, koska ne ovat joustavia, kestäviä ja vapauttavat luonnollisia öljyjä, jotka luovat miellyttävän aromin. Lisäksi koivunlehdet sisältävät tehokkaita antioksidantteja, kuten C- ja A-vitamiinia sekä saponiineja ja tanniineja, jotka tunnetaan ihoa pehmentävistä, ravitsevista ja antimikrobisista ominaisuuksistaan. Rauduskoivu on hieskoivua suositumpi, koska se on kestävämpi, eikä siten aiheuta niin paljon sotkua saunassa, vaikkakin hieskoivu luo voimakkaamman tuoksun saunaan. Vieläkin virkistävämmän kokemuksen saamiseksi voit lisätä muutaman mustaherukan oksan tuoksuksi ja katajan oksia stimuloimaan verenkiertoa.


Vihtomisen/vastomisen terveyshyödyt

Luonnolliset saponiinit: Koivunlehdet sisältävät luonnon saponiineja, jotka toimivat mietona saippuana, poistaen kuolleita ihosoluja ja jättäen ihon mukavan sileäksi.

Runsaasti antioksidantteja: Koivun lehdet sisältävät runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja tanniineja, joilla on ihoa ravitsevia ja antimikrobisia ominaisuuksia.

Tehostunut verenkierto: Vihtominen/vastominen piristää pintaverenkiertoa ja edistää aineenvaihduntaa.

Kivunlievitys: Vihtominen/vastominen lievittää nivel- ja lihaskipuja.

Aromaterapia: Koivun vapauttamat luonnonöljyt tarjoavat upean aromin, joka parantaa saunaelämystä entisestään.

Rentoutuminen: Vihtominen ja vastominen rentouttaa kehon ja mielen, yksinkertaisesti se tuntuu hyvältä!


Kuinka tehdään vihta/vasta

Kerää noin 35-40 nuorta, ohutta, noin 50 cm pitkää koivun oksaa.

Poista lehdet ja sivuoksat tyvestä noin 10-15 cm etäisyydeltä. Jos esiin tulee pienempiä oksia, poista ne.

Järjestä oksat kimppuun niin, että lehtien alapuoli on ulospäin.

Sido oksat yhteen nipuksi pitkällä, joustavalla oksalla, josta on poistettu lehdet. Jos tämä tuntuu liian vaikealta, käytä narua tai kuminauhaa.


Käyttö- ja säilytysvinkkejä

Liota vihtaa/vastaa lämpimässä vedessä ennen saunomista. Älä käytä kuumaa vettä, koska se pilaa lehdet. Aloita vihtominen/vastominen, kun ihosi on lämmennyt mukavasti.

Hyvin tehtyä vihtaa/vastaa voidaan käyttää useita kertoja. Käytön jälkeen huuhtele se kylmällä vedellä, ravista ylimääräinen vesi pois ja säilytä viileässä, pimeässä paikassa. Ennen seuraavaa saunakertaa liota vihtaa/vastaa lämpimässä vedessä noin 30 minuuttia.

Tuoreet vihdat/vastat voidaan säilyttää pakastamalla tai kuivaamalla myöhempää käyttöä varten. Pakastaaksesi kääri vihta/vasta tiiviisti muovikelmuun ja säilytä se pakastimessa. Jos haluat kuivattaa vihdan/vastan, ripusta se ylösalaisin viileään, pimeään paikkaan.


Vihtominen ja vastominen on olennainen osa suomalaista saunakulttuuria. Ne eivät vain rikasta saunaelämystä, vaan myös edistävät syvää yhteyttämme luontoon.


Kuvassa: Onnelliset saunojat nauttivat Pohjolan Pirtti & Kievarin perinnesaunottajan Tanja Pohjolan upeasta saunottamisesta Hetki-saunassa Berliinin suurlähetystöllä. (Kuva: Bernhard Ludewig)

コメント


bottom of page